maanantai 30. syyskuuta 2013

Day 15

1/3 vapaapäivästä ohi. Tää eka päivä tuli vietettyä kaupungilla kokonaan.
En jaksa pahemmin kirjottaa, joten annetaan kuvien puhua päivästä.

Aamupalalla Mamasissa, missä tuttu myyjä jo valmiiks oli laittamas mulle kahvia, kun näki mut :)




Tällä kertaa ei tuullu, joten en meinannu lentää sillalta alas


Hyvä kalastussää!




Ai mitenniin tykkään kokeilla uusia makuja?? Omena-kirsikkajäätelö oli hyvää, niin myöskin kirsikka-vaniljacroissant! Ja loput säästöön :) Milkalta uus maku kirsikka-cream (miks kaikis on kirsikkaa?)

Mäki haluun tollasen ison kukkaruukun!

Vanha kaupunki, raatihuoneen aukio


Turisti-info



Nyt löysin tien lähemmäs tota tekstiä


Joku kirkko

Kaunasin vanhin kirkko sisältä


3,80€ :)

Syksyn kylmiin päiviin tällane!



Alina


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Day 14

Kaks viikkoo täynnä, woohoo! Mun piti tehdä teille videopostaus, mut nyt ei vaan oo aikaa siihen. Ehkäpä sellanen kuitenkin tulee tässä alkuviikosta, kun meen tuolla pitkin kaupunkia ja on enemmän kerrottavaa. :)

Eilen illalla juttelin host-äitin kanssa niitä näitä pitkän aikaa, kun poitsu laitettiin nukkuu ja host-iskä oli töissä.
Nostin sit kissan pöydälle siinä ja kerroin, miten asiat ton pojan kans on ja miten se päivisin käyttäytyy.
K oli ymmärtäväinen ja kerto mulle, että välillä silläkin on vaihe, että antakaa mulle kaks viikkoo lomaa mun lapsesta.
Se anto mulle vinkkejä, miten voin toimia ja nyt nimenomaan selvis kaikki oleelliset asiat, mitä saan tehdä ja mitä ei kannata tehdä.

Näitä juttuja kun mietin illalla ennen nukkumaanmenoo, olin aamulla varutunu jo ties mihin sotasuunnitelmiin joka aamusta tappelua varten.
Mutta mikä mua odottikaan, kun menin D:n huoneeseen! Siellä se hymyssäsuin oli leikkimässä ja eka se oli sillain "häivy, anna mulle tilaa", mut sit se olikin jo tulossa ite olohuoneeseen ja oli vaan et ota mun vaatteet niin puetaan.
Olin ihan hämilläni ja ihmeissäni, että mikä sua vaivaa?

Aamu meni lepposasti ja kun host-äiti heräili niin sekin oli ihan ihmeissään, kun ei ollu kuullut ääntäkään.
Siitä sit sain luvan lähtee aamukahville Mamasiin, hetken omaa rauhaa!




Sellanen pikanen aamuvirkistäytyminen sit kesti sen puoli tuntia, jonka jälkeen suuntasin kotiin. 
Siellä oli aika kiree tunnelma, kun host-iskäkin oli heräilly, enkä oikein tienny olikse vihanen mulle vai kiukkunen siitä, että K:n vanhemmat on tulossa. 

Hostit siit sit lähti töihin puoli 2 maissa ja ooteltiin poitsun kans isovanhempia saapuvaks 19 jälkeen. Ovelle koputeltiinkin vähän ennen klo 18 ja siitä asti oon periaattees ollu off, koska "Oma" ja "Opa" toi uuden playmobilen ja ne on koko illan nyt leikkiny D:n kanssa, joka ei ees muista mun olemassaoloo tällä hetkellä.
Ihana rauha :D


Nää keltaset pakut on ilmeisesti pikkubusseja, mitkä voi mun ymmärtääkseni pysäyttää missä vaan ja ne maksaa pikkasen enemmän, kuin bussit





Alina


lauantai 28. syyskuuta 2013

Autumn evenings

Tänään dinnerinä sitten tehtiin ite burgereita. Oon edelleen täynnä, omnomnom :)
Siitä sit lähdin rauhallista iltaa viettään, kuulokkeet korvilla täysillä suomalaista musaa, kävellen taas vaihteeks Maximaan tarkotuksena ostaa jotkut hansikkaat, koska täällä päivät ja varsinkin aamut on jo niin kylmiä.

Taas tarttu mukaan vähän heräteostoksiakin, yllätys. Tykkäilin hirveesti tosta eväsrasiasta.
Toi aloevera juoma näytti niin epäilyttävältä, että ajattelin maistaa! 


Menin sit nauttimaan kahvia Mamasiin ja mun harmiks mun lempparimyyjä ei ollu paikalla. Eikä edes se toinen tuttu myyjä. Vaan kaks jotain varmaan mua nuorempia tyttöjä, jotka eivät puhuneet enkkua.
On muute jännä tääl, että jos et puhu liettuaa niin noi on aina antamas sulle kahvin mukaan. Nytkin ne oli laittamas kahvin pahvimukiin, mut viitoin, että juon täällä. 

Siinä sit kun yritin rauhassa kahviani juoda niin likat kyttäs koko ajan ja naureskelivat jotain. Ongelmia?! 
Sit mulla oli hauskaa, kun ne alko vahtaan jotain jätkää siinä ja oikein nojailivat tiskille. Haha. 

Kun lähdin käveleen takas päin, nautin ihan mielettömästi siitä, miten pimeetä jo oli! Katuvalot vaan loisti :) Oli jotenkin tosi rauhallinen fiilis taas. 


Yritän nyt huomisen viel sinnitellä läpi, toivotaan, että poika olis edes pikkasen paremmalla tuulella, kun tänään. Sit saankin olla rauhassa kolme päivää, mahtavaa! Kaupunki kutsuu!

Alina



Day 13

Voin kertoa, että oon tulossa pian kotiin. Eihän täällä olemista kestä kukaan.
Se, että lapsi nimittelee, lyö, potkii ja huutaa, kun katotkin siihen päin, ei oo normaalia.

Mun työaika on jo alkanut ja mun olis pitäny tuo poitsu pukea, laittaa syömään jne. Siellä se saa nyt mun puolesta olla huoneessaan ja leikkiä yövaatteissaan, kun ovi paiskataan naaman edestä kiinni ja alkaa kauheet huutopotkuraivarit, jos menee sisään.
Vanhemmat on nukkumas (tai yrittävät nukkua), joten senkään takia en halua mitään ylimäärästä huutokonserttia nyt.

Täytyy piakkoin ottaa puheeks, että haluun lähtee kotiin, ennen kun mulla oikeesti napsahtaa ton poitsun kans.

----

Asiasta toiseen, aamulla mul oli hauskaa ku kävin vessas. Hostit oli ottanu tollasen mukaansa eiliseltä lennolta:


Kuvia eiliseltä:

Yläaste(ko?)

Lukio




Hammaslääkäri





Alina



perjantai 27. syyskuuta 2013

Day 12

Täällä jatketaan samaan malliin, kuin ennenkin.
Hostit lähti töihin n. tunti sit ja poitsun kans ollaan kahdestaan :)

Aamulla oltiin jo vähän ulkona ja nyt lounaan jälkeen ollaa vaa hengailtu. D on ollu tosi rauhallinen nyt pari tuntia ja kattellu onnellisena animal planetia, joka tarkottaa sitä, että mulla on ollu aikaa siivota paikkoja!

Tai siis, olen yrittäny siivota, mutta on vaikeeta heilua harjan kanssa, kun jokin ylimääränen nelijalkanen kehräävä karvakaveri pyörii jaloissa.




Huomenna sit host-äitillä pitäis olla vapaapäivä, mikä meinaa mulle osittaisvapaapäivää. Sunnuntain vielä kun jaksaa ahertaa niin sit onkin vapaata maanantaista keskiviikkoon.

Sunnuntai-illalla saadaan myöskin vieraita, koska host-äidin vanhemmat Saksasta on tulossa kyläileen. Onneks mä pääsen jaloista pois kaupungille pyörimään.

Eipä täällä muuta. Mun vasen nimetön on ollu muutaman päivän punanen ja siihen sattuu, kun painaa. Ehkä se tippuu pois, enkä pääse ikinä naimisiin.

Alina

torstai 26. syyskuuta 2013

Day 11

Heips vaan
Aamu alko taas tutulla kiukuttelulla. Vanhemmilla oli eilen pitkä päivä, joten lähin D:n kans heti aamupalan jälkeen pihalle, että saavat viel nukkua. Siellä vierähtikin aikaa sit lounaaseen asti.

Tän jälkeen mul oli aikaa olla hieman itekseni ja kirjotella lisää kortteja Suomeen, kun D katto itekseen animal planetia.
Sillä aikaa K ja E tulikin jo takas kaupasta ja kysyin K:lta, voisinko lähtee käymään Maximassa. Mulla oli siihen mennes ollu ihan älyttömän huono päivä ja just sellanen "elämäni on perseestä" -fiilis ja tunsin itteni alakuloseks.

Lähin sit kiertämään torin nopeesti ja ostin jotain joululahjoja (kerrankin ajoissa!) yheltä mummolta, joka ei puhu englantia. Niinpä olin varautunu etukäteen lapulla, johon olin kirjottanu liettuaks: Anteeksi, en puhu liettuaa. Paljonko tämä maksaa?
Ja jos joku muu tarvitsee tätä tietoa johonkin, niin lause menee: Atsiprasau, as nekalbu lietuviskai. Kiek tai kainuoja?
Sit kiva mummeli kirjotti mulle hinnan siihen lapulle ja se oli tosi, tosi onnellinen, kun ostin siltä tavaraa. Kiva ilahduttaa ihmisiä.

Sit menin suunnitelmien mukasesti mun lempparipaikka Mamasiin juomaan sen kahvin ja syömään suklaacroissantin ;)
Nyt mun suosikkimyyjä ei ollu paikalla, joten minäpä sujuvasti juttelin liettuaa sille toiselle tytölle; vienas kava su pienu, prasau.
Niinpä sain mitä tilasin, elikkä kahvi maidolla :)

Kävellessä takasin kotiin päin, olin onnellinen. Ehkä mun huonotuulisuus johtui vain kahvin puutteesta.
Olin jopa innoissani menossa D:n kanssa heti leikkikentälle, ku pääsin ovesta sisään.
Tosiaan, kun tolla kenussa istuskelin ja nautin auringon lämmöstä, väkisinkin tuli hymy huulille. Täällä olo on oikeestaan ihan mukavaa ja erilaista, vaikka välillä onkin vaikeeta.

Näiden ajatusten jälkeen alkokin sadepilvet kerääntymään, aurinko katos jonnekin ja meinattiin D:n kanssa jäätyä pihalle, kun jääkausi alko yllättäen.






Sieltä se sadepilvi tulee. Siitä sit lähdettiin käveleen kotiin syömään dinneriä. Hostit oli kokannu kalaa, mutta hauska puoli tässä oli, että kumpikaan ei ollu ennen perannu sitä eikä ollu varmoja miten se valmistetaan. Hyvää se silti oli! Mut sit masennuin, kun kuulin, että ne oli ostanu sen kala-raukan marketista siitä altaasta, joten se oli ollu viel elävä, kun host-iskä oli sen teilannu pois päiviltä :(

Alina