torstai 26. syyskuuta 2013

Day 11

Heips vaan
Aamu alko taas tutulla kiukuttelulla. Vanhemmilla oli eilen pitkä päivä, joten lähin D:n kans heti aamupalan jälkeen pihalle, että saavat viel nukkua. Siellä vierähtikin aikaa sit lounaaseen asti.

Tän jälkeen mul oli aikaa olla hieman itekseni ja kirjotella lisää kortteja Suomeen, kun D katto itekseen animal planetia.
Sillä aikaa K ja E tulikin jo takas kaupasta ja kysyin K:lta, voisinko lähtee käymään Maximassa. Mulla oli siihen mennes ollu ihan älyttömän huono päivä ja just sellanen "elämäni on perseestä" -fiilis ja tunsin itteni alakuloseks.

Lähin sit kiertämään torin nopeesti ja ostin jotain joululahjoja (kerrankin ajoissa!) yheltä mummolta, joka ei puhu englantia. Niinpä olin varautunu etukäteen lapulla, johon olin kirjottanu liettuaks: Anteeksi, en puhu liettuaa. Paljonko tämä maksaa?
Ja jos joku muu tarvitsee tätä tietoa johonkin, niin lause menee: Atsiprasau, as nekalbu lietuviskai. Kiek tai kainuoja?
Sit kiva mummeli kirjotti mulle hinnan siihen lapulle ja se oli tosi, tosi onnellinen, kun ostin siltä tavaraa. Kiva ilahduttaa ihmisiä.

Sit menin suunnitelmien mukasesti mun lempparipaikka Mamasiin juomaan sen kahvin ja syömään suklaacroissantin ;)
Nyt mun suosikkimyyjä ei ollu paikalla, joten minäpä sujuvasti juttelin liettuaa sille toiselle tytölle; vienas kava su pienu, prasau.
Niinpä sain mitä tilasin, elikkä kahvi maidolla :)

Kävellessä takasin kotiin päin, olin onnellinen. Ehkä mun huonotuulisuus johtui vain kahvin puutteesta.
Olin jopa innoissani menossa D:n kanssa heti leikkikentälle, ku pääsin ovesta sisään.
Tosiaan, kun tolla kenussa istuskelin ja nautin auringon lämmöstä, väkisinkin tuli hymy huulille. Täällä olo on oikeestaan ihan mukavaa ja erilaista, vaikka välillä onkin vaikeeta.

Näiden ajatusten jälkeen alkokin sadepilvet kerääntymään, aurinko katos jonnekin ja meinattiin D:n kanssa jäätyä pihalle, kun jääkausi alko yllättäen.






Sieltä se sadepilvi tulee. Siitä sit lähdettiin käveleen kotiin syömään dinneriä. Hostit oli kokannu kalaa, mutta hauska puoli tässä oli, että kumpikaan ei ollu ennen perannu sitä eikä ollu varmoja miten se valmistetaan. Hyvää se silti oli! Mut sit masennuin, kun kuulin, että ne oli ostanu sen kala-raukan marketista siitä altaasta, joten se oli ollu viel elävä, kun host-iskä oli sen teilannu pois päiviltä :(

Alina



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti